Tekoälyn tuolla puolen - maailman paras kartta
Tekoälyn tuolla puolen - maailman paras kartta
Ihmiset ovat tehneet karttoja toisilleen maailman tappiin, aina mystisestä alusta lähtien. Ihan noin sekä ajallisesti että geologisesti.
Karttojen kehitys on kulkenut kohti parempaa mallia todellisuudesta. Korjaten edellistä, joskus jopa uutta puhtaalta pöydältä luoden, koska vanha malli on todettu kelvottomaksi. Kartat kuvastavat sen hetkisen ihmiskunnan tietämyksen ja osaamisen parasta mallinnusta jostakin kuvatusta kohteesta. Maailman parasta karttaa, kunnes seuraava kartta syrjäyttää sen taas.
Kartat ovat ottaneet suhteettoman suuria harppauksia Ihmiskunnan ymmärryksen ja teknologisten keksintöjen sarastuskohdissa:
- Meren toiselta puolen löytyy uusi manner
- Pannukakku todetaan palloksi ja sitä opitaan mittaamaan
- Lentokoneesta päästään katsomaan maapalloa
- Karttatuotanto digitalisoituu
- GPS-paikannus keksitään
- Maanpinnan laserkeilaus kehitetään
Mikä on seuraava suuri harppaus tai meneillään oleva muutostrendi karttamaailmassa?
Tekoäly ja automaatio ovat nykypäivän megatrendejä ja kirosanoja. Ne mullistavat alaa kuin alaa. Myös karttamaailmaa tekoäly ja automaatio muuttavat kovaa vauhtia. Karttoja voidaan synnyttää koneiden avulla monia eri tietolähteitä käyttäen. Uutta dataa jostakin kohteesta voidaan tuottaa nopeastikin esimerkiksi drone-lennokkeja käyttäen.
Karttamaailma menee vauhdilla suuntaan, jossa dataa on saatavilla lähes rajattomasti, mutta tiedon järkevä hyödyntäminen ja jalostaminen ovat keskiössä. Edelleen kuitenkin tuotamme lopputulosta yleensä aina ihmissilmälle, missä tiedon visualisointi on tärkeää. Sitäkin oleellisempaa on luoda kartta, joka vastaa parhaalla mahdollisella tavalla käyttötarkoitustaan. Tekoälyä voi valjastaa työhön, mutta vain me tiedämme millaisen kartan haluamme.
Karttojen historiassa merkillepantavaa on se, että perinteisesti kartat luodaan kaksiulotteiseksi malliksi. Tähän lienee suurimpana syynä se, että perinteisesti kartta ajatellaan olevan esimerkiksi paperille tuotettu malli, jossa on vain kaksi ulottuvuutta.
Sittemmin kartat ovat digitalisoituneet, mikä on luonut pohjan seuraavalle muutokselle. Karttojen merkittävä muutostrendi on nykypäivänä se, että karttojen käyttöliittymäksi on perinteisen paperikartan rinnalle tullut älypuhelimet ja muut laitteet. Tämä mahdollistaa uusien ulottuvuuksien lisäämisen karttoihin. Interaktiivisten karttojen avulla pystymme mahdollistamaan esimerkiksi aika-ulottuvuuden karttoihin, jolloin voimme samalta alueelta näyttää sekä nykytilannetta kuvaavaa mallia, historiatietoa että tulevaisuuden ennusteita. Myös kolmiulotteisuus mahdollistuu älylaitteilla. Älylaitteiden avulla voimme tarkastella maailmaa virtuaalisesti lähes todentuntuisella tavalla.
Interaktiiviset karttapalvelut synnyttävät mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Voimme luoda karttoja, joiden sisältö elää jatkuvasti niin käyttäjien kuin käyttötarkoituksen mukana. Erilaisia tietoja voidaan lisätä ja hyödyntää palveluissa lähes rajattomasti. Karttapalveluilla voimme seurata reaaliajassa liikkuvia asioita ja tarkastella muuttuvaa ympäristöä.
Elämme mielenkiintoista aikaa, maailman paras kartta on syntymässä jälleen.
Oikea tieto oikeaan paikkaan Metsähallituksen Retkikompassilla
Rakennamme Metsähallituksen kanssa Retkikompassi-palvelua, joka mahdollistaa paikkatietoon sidotun keskustelun ja palautteenannon. Retkikompassi on karttapalvelu, jossa retkeilijä voi antaa Metsähallitukselle palautetta vaikka huonokuntoisesta laavusta, vinkata muille retkeilijöille hyvästä taukopaikasta tai keskustella yleisesti retkeilykohteista.
Mistä kaikki sitten alkoikaan?
Omaan organisaatioon liittyvät palautteet hajaantuvat nykyään somekanaviin, puskaradioihin, sähköposteihin ja palautelomakkeisiin. Kauas ollaan tultu ajoista, jolloin pelkkä yksi postilaatikko keräsi asiakkaiden mielipiteet ja ongelmat yhteen paikkaan. Siksi on entistä olennaisempaa olla läsnä niissä medioissa, joissa keskustelua käydään, mutta myös tarjota keinoja keskustelulle. Kun organisaationa itse tarjoaa toimivan foorumin keskustelulle, on huomattavasti helpompaa olla aktiivisesti mukana keskusteluissa ja kehittää toimintaa sen pohjalta.
Kuinka hankitaan oikeita palveluita oikein
Pääsimme mukaan pilottiprojektiin Metsähallituksen järjestämän innovaatiokilpailun seurauksena. Tilaaja arvosti paikkatieto-, teknologia- sekä design-osaamistamme. Varsinainen aktiivinen palvelun työstö alkoi kesällä 2019. Muotoilun, vuoropuhelun sekä ohjelmointityön tuloksena syntyi palvelu, jossa Metsähallituksen paikkatietojärjestelmässä sijaitseviin retkeilykohteisiin ja rakenteisiin voidaan yhdistää keskustelua ja palautetta. Palvelulle ei ollut minkäänlaista käsikirjaa tai tarkkaa määrittelyä. Määriteltynä oli sen sijaan innovatiiviseen hankintaan liittyvä prosessi, jossa seuraavaan vaiheeseen edetäkseen täytyy osoittaa palvelun toimivuus, tarpeellisuus ja hyödyllisyys. Retkikompassia onkin suunniteltu, kehitetty ja sen tarpeellisuutta testattu jatkuvasti tämän prosessin mukaisesti.
Missä olemme nyt?
Julkaisimme 8.5.2020 palvelun uusimman version, joka kattaa aiempien alueiden, Evon ja Ruunaan lisäksi myös suositut Nuuksion ja Urho Kekkosen kansallispuiston alueet. Teimme radikaalin uudistuksen käyttöliittymään mahdollistaaksemme helpomman ja suoraviivaisemman keskustelun sekä nostaaksemme käyttäjien luomat sisällöt näkyvimmiksi. Lisäksi palvelun visuaalinen ilme uudistettiin istumaan osaksi Metsähallituksen uudistettua brändiperhettä.
Retkikompassiin on kevään aikana ilmestynyt muun muassa fiilistelykuvia nuotiopaikoilta, ilmoituksia huoltoa vaativista kohteista sekä alueiden palveluihin liittyviä kysymyksiä. Metsähallituksen työntekijät ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluihin ja palvelun käyttöä sidotaan yhä tiiviimmin päivittäiseen työskentelyyn.
Koemme, että tulevaisuudessa karttapohjaisella käyttäjien osallistamisella ja siihen liittyvän datan hyödyntämisellä on valtava potentiaali niin luontoalueiden, kaupunkien, kuntien kuin yritystenkin kehittämisessä.
Muutama kommentti myös uuden palvelun käyttäjiltä ensimmäisten käyttökertojen jälkeen:
Todella hyödyllisen oloinen, voi ilmoitella bongauksia ja vinkkejä, esimerkiksi vaikka onko joku leiripaikka täynnä, jotain rikki tai puut loppu tms.
“Mainio tapa saada käyttäjät eli retkeilijät ja muut luontoliikkuja mukaan hoitamaan yhteisiä alueita.“
Voiko tästä kaikesta oppia jotakin?
✓ Innovaatiohankintamalli mahdollistaa palvelun ketterän suunnittelun kehitysprosessin aikana, jolloin mittavia määrittelydokumentteja ei tarvita
✓ Palvelua työssään käyttävät henkilöt tuntevat palvelun omakseen ja osaavat käyttää sitä, kun heidät osallistetaan palvelun kehittämiseen alusta alkaen
✓ Tarjoamalla käyttäjille mahdollisuuden luoda sijaintipohjaista sisältöä, saadaan kehittämistarpeet suoraan kätevästi kartalle
✓ Toimintamalli soveltuu myös muihin kuin luontokohteisiin, esimerkiksi kunnalliseen kehittämiseen, osallistamiseen tai organisaation sisäiseen vuorovaikutukseen
Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa https://retkikompassi.fi