“En tiedä mikä siinä on, mutta Riksusta tarttuu tietynlainen terve karuus.”

Näin kertoo Zoneatlaksella projektipäällikkönä työskentelevä Severi lapsuuden kotikaupungistaan. Konkreettisesti sieltä tarttui mukaan ainakin tervehenkisiä harrastuksia uinnin ja rumpujen soittamisen muodossa. Kilpauinti sai jäädä taakse 16-vuotiaana, mutta musiikki on pysynyt mukana niin soittamisen, tekemisen kuin aktiivisen kuuntelemisenkin muodossa. Olipa yksi nuoruusvuosien metallibändi mukana Ääni ja vimma -bändikisan semifinaalissakin. Nykyään rumpujen paukuttelu jatkuu Volar -nimisessä rokkibändissä.

“Musiikkipuoli varjostaa elämää koko ajan. Joskus olin miettinyt, että soundtrackien säveltäjä voisi olla unelma-ammatti.”

Riihimäen ja pari vuotta sitten tapahtuneen tamperelaistumisen väliin mahtui myös opiskelujakso Jyväskylässä, jossa Severi opiskeli tietojärjestelmätiedettä ja sai käteensä kauppatieteiden maisterin paperit. Yliopistosta hankittu pätevyys on osoittautunut toimivaksi myös käytännön työelämässä.

“Kyllä tutkinnosta on ollut hyötyä. Yllättävän konkreettisesti olen mennyt siihen suuntaan, mitä mietin, että olisi kiva joskus tehdä.”

Käytännössä Severi kantaa Zoneatlaksella vastuuta päivittäisen toiminnan hallinnoinnista ja siitä, että sovitut asiat tulee tehtyä ajallaan ja niin kuin pitää. Täsmällisyyttä vaativassa työnkuvassa on hyötyä myös sopivan järjestelmällisestä luonteesta ja kyvystä suunnitella asioita tehokkaasti.

“Olen tiettyyn pisteeseen asti hyvin suunnitelmallinen ihminen. Musiikissa ja leffoissa tykkään taas taiteellisesta meiningistä ja se tuo hyvää vastapainoa. Olen ehkä jotain taiteilijasielun ja insinöörin välimaastosta”, Severi analysoi luonnettaan.

Alle kymmenhenkisessä firmassa sekä ennakoinnista että improvisointikyvystä on hyötyä lähes päivittäin. Suunnitelmat muuttuvat nopeasti teoiksi ja omalla työpanoksella pääsee vaikuttamaan asioihin monipuolisesti.

“Täällä oman työn jälki näkyy nopeasti ja konkreettisesti. Jos asioita pyöritellään pöydän ääressä maanantaina, niin perjantaina ne näkyvät jo käytännössä.”

Pöydän ääressä pyörimisestä on mahdoton olla rakentamatta huteraa aasinsiltaa Severin lemmikkiin ja viralliseen toimistokoiraamme, Brandoon. Pitkänenäinen karvakasa on tuttu näky Zoneatlaksen toimistolla, ja tutun ulinan kuulee välillä jo viereisestä korttelistakin. Reilu parivuotias sileäkarvainen collie astelee varmoin askelin sisään sivuovesta ja kiertää tutun lenkin neuvottelupöydän ympäri asettuen lopulta makaamaan pehmustetulle pedilleen.

Lemmikkiystävällisen ilmapiirin lisäksi Severi on onneksi löytänyt Zoneatlaksesta muitakin hyviä puolia.

“Täällä on hyvä ja kannustava ilmapiiri, jossa pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan. On ollut mielenkiintoista päästä tuomaan karttoihin käyttäjälähtöistä ajattelua, mikä ei aina ole ihan itsestäänselvyys.”

(Mikäli joskus julkaisemme vuoden 2020 virallisen joulubiisimme, voit kuulla taustalla Severin groovaavan rumpukompin.)